Tuoko raha onnea? Lyhyt vastaus on tietenkin kyllä.. vai onko lyhyt vastaus sittenkin ei. Lähdetäänpä tutkimaan.
Rahallisuus, eli varakkuus ja sen vastakohta varattomuus ovat varsin suhteellisia käsitteitä. Yksi voi tuntea olevansa rikas kun ennen tilipäivää tilillä onkin vielä muutama kymppi, kun taas toinen voi tuntea itsensä köyhäksi kun perheen kakkosauto on jo kolme vuotta vanha. Maailman rikkain mies voi tuntea itsensä köyhäksi, kun ei voi ostaa maailman toiseksi rikkaimman miehen omaisuutta. Erittäin suhteellista siis.
Keskimääräisen tallaajan näkökulmasta varattomuus ja köyhyys voisi olla sitä, että jokapäiväinen ja kuukaudesta toiseen selviytyminen taloudellisesti vaatii suuria ponnisteluja, kompromisseja ja ulkoista apua. Vähävaraisuus taas sitä, että pakollisten kohtuullisten menojen jälkeen, ei rahaa jää "luksukseen" tai säästöön.
Köyhyysraja kuvaa tulotasoa, jonka alapuolella olevalla henkilöllä ei ole varaa hankkia välttämättömiä hyödykkeitä siedettävän elintason ylläpitämiseksi.
Menemättä sen enempää köyhyyteen, pienituloisuuteen tai näiden määritelmiin, lähdetään ajattelemaan rahan ja onnen merkitystä eri skenaarioissa
Rahattomuus aiheuttaa onnettomuutta, tai siis onnellisuuden puutetta. Elämänlaatu ja elämän mielekkyys kärsivät siitä, että suuri osa henkisistä ja fyysisistä resursseista menee hengissä pysymiseen. Tällaisessa tilanteessa raha poistaisi onnettomuutta.
Hertzbergin kaksifaktoriteoria on alunperin työtyytyväisyyttä kuvaava teoria, mutta mielestäni se sopii hyvin myös tähän kontekstiin. Teorian mukaan, työtyytyväisyys (tässä yhteydessä onnellisuus / onnettomuus) jaetaan kahteen osaan: motivaatiota lisääviin ja tyytyväisyystekijöihin, ja sitä laskeviin tyytymättömyystekijöihin. Näihin vaikuttavat eri tekijät ja esimerkiksi riittämätön palkka lisää tyytymättömyyttä, mutta riittävä tai ylenpalttinen palkka ei juurikaan lisää tyytyväisyyttä. Tämän pohjalta tehdään yleistys, että kohtuulliseen toimeentuloon riittävä tulotaso (raha) ei tuo onnea, vaan se poistaa onnettomuutta. Tällöin myöskään mikään rahamäärä maailmassa ei tuo onnellisuutta, se ainoastaan poistaa onnettomuutta.
Riittävästi rahaa
Riittävä määrä rahaa olisi niin paljon, että se vapauttaisi tekemään sellaisia asioita, joita aidosti haluaa tehdä ja jotka tuovat onnellisuutta. Raha on siis aikaa ja rahalla voi ostaa aikaa. Jos elintason säilyttämäinen ei vaadi sitä, että joutuu käyttämään työntekoon aikaa, voi tehdä mitä haluaa. Silloin on mahdollisuus rahastsa riippumattomasti tehdä asioita, joista saa sitä onnea ja onnellisuutta. Aikaa on tietenkin kaikilla samat 24 tuntia vuorokaudesta lompakon paksuudesta riippumatta, mutta olen aika varma, että todella rikkaiden ihmisten ei tarvitse viettää aikaa viikon kokkailujen parissa, tai pyykkihommissa. Rahan määrällä ei tietenkään ole mitään kattoa maailmassa ja joillekin mikään rahamäärä ei riitä. Varmasti suuri varallisuus tuo myös omat haasteensa, joista me tavalliset ihmiset voidaan vain haaveilla :).
Tiivistettynä siis, raha ei tuo onnea, mutta rahattomuus tuo onnettomuutta.
Henkilökohtaisesti voisin ajatella, että minulla on tarpeeksi rahaa, eikä minun tarvitse ajatella sitä joka päivä (ajattelen kyllä huvikseni, en pakosta). Jos tulotasoni olisi suurempi, kulutukseni ei nousisi vastaavasti, vaan lisäansio menisi säästöihin ja sijoituksiin.
Miten sinä koet rahan ja onnen suhteen? Aiheuttaako raha-asiat harmia arkeen vai vai oletko rahahuoleton?
- Tuukka, talouskuntovalmentaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti