Oma talouskunto - helmikuu 2025

 Helmikuu on taputeltu pakettiin ja on aika katsoa miten talous kehittyi sen aikana.

Tulot ja menot - helmikuu 2025

Nettopalkka oli viime kuussa 2563,19 euroa. Se sisälsi jonkin verran ylityö- ja viikonloppukorvauksia. Tulot ei sisällä sijoitusasunnosta tulevaa tuottoa, mutta siitä kertyneet tulot on mukana varallisuudessa talletukset ja käteinen - ryhmässä. Myöskään sijoitusasunnon kuluja ei ole laskelmassa. Suurimmat menot tulevat toki asumisesta. Asuntolaina ja vastike vie 30 % nettotuloista. Sijoituksia tein noin tuplasti tammikuuhun verrattuna. Ruokamenot pysyivät noin 300 euron tuntumassa, vaikka ostinkin isommat erät proteiinijauhetta ja kahvipapuja. Ammattiliiton jäsenmaksu yllätti negatiivisesti, ja siihen jouduin käyttämään hieman yli 200 euroa kerralla.

Varallisuus - 1.3.2025

Varallisuus nousi 1474 eurolla viime kuun aikana. Se jakautuu rahastojen ja osakkeiden arvonnousun, käteisvarojen ja asuntojen arvonnousun kesken. Viime kuussa en laskenut asunto-osakkeiden arvonnousua ollenkaan, joten tämän kuun luvut on laskettu 1.1.2025 tilanteesta. Kuten viime kuussa sanoin, arvonnousua lasken yhden prosentin vuodessa. Kokonaisvarallisuus on 283760,99 euroa. Näissä on mukana vielä sijoitusasunnosta kertyneitä maksamattomia tuloveroja.

Velat - 1.3.2025

Velat pienenivät viime kuussa 345,18 euroa. Velat ovat siis pelkästään oman asunnon ja sijoitusasunnon lainoja. Viime kuussa tosiaan maksoin opintolainan pois, joten helmikuuhun näkyy isompi pudotus veloissa. Velkojen muutos on hidasta, mutta kiihtyvää, kun korkojen osuus lainan lyhennyksistä pienenee samalla kun pääoman osuus kasvaa.

Nettovarallisuus - 1.3.2025

Nettovarallisuus kasvoi 1819,18 eurolla kuukauden aikana. Nettovarallisuuden arvo on 163289,17 euroa.

Talousennuste - 2025

Oman talouden ja varallisuuteni ennustamiseen liittyy useita muuttujia, joita joudun jopa arvailemaan. Suurimmat näistä ovat osakemarkkinat ja asuntomarkkinat. Rahastoista on perusteltua olettaa keskimäärin ehkä 8 % vuosittaista arvonnousua. Pari viime vuotta ovat olleet huimia, ja oman salkun tuotto on huidellut jossain 20 % paremmalla puolella. Se ei jatku ikuisesti ja ilmassa (Yhdysvalloissa) onkin merkkejä siitä, että osakkeet ovat ylihintaisia ja että korjausliike on tulossa. Markkinat ympäri maailmaa korreloivat vahvasti Yhdysvaltojen markkinan kanssa. Hajauttaminen eri tavoilla pienentää tätä riskiä. 

Olen kuluvalle vuodelle arvioinut salkun kasvuksi 10 %  ja siihen päälle kuukausittaiset sijoitukset, joten vuoden lopussa salkun arvon uskon olevan 92000 euroa. 

Asunto-osakkeille laitan yhden prosentin vuosittaisen arvonnousun. Markkinat ovat lämpenemässä ja kysyntä lisääntyy kesää kohti. Asunto-osakkeitteni arvon uskon olevan vuoden lopussa 192750 euroa.

Tilivarat ja lyhytaikaiset korkosijoitukset kasvatan vuoden loppuun mennessä 10000 euroon likviditeetin säilyttämiseksi. Kun 10000 euroa on kasassa, kasvatan rahastosijoituksiin menevää osuutta. 

Velkoja maksan nykyisten maksuohjelmien mukaisesti niin, että vuoden lopussa velkani ovat 116800 euroa. Tähän vaikuttaa euribor-korkojen muutokset, sillä molemmat lainani ovat annuiteettilainoja.

Tämän hetken ennusteen mukaan nettovarallisuuteni vuoden lopussa on 178500 euroa. Eroa viime kuun ennnusteeseen on noin +3000 euroa.

Pohdintaa

Kuten jossain aiemmassa kirjoituksessani olen sanonut, varallisuuden kasvattaminen on vähäisen kulutuksen sivutuote. Varallisuuden kasvattaminen ei ole minulle itseisarvo, enkä tavoittele miljoonaomaisuutta. Kohtuullisen varallisuuden tuoma turvallisuudentunne on kuitenkin vapauttava. Tiedän, että jos työpaikka lähtee alta, voin pari-kolme vuotta etsiä uutta ilman pelkoa asunnon menettämisestä. 

Mitä sinä ajattelet toisten raha-asioista? Oletko itse avoin omista raha-asioistasi? Mitä ajatuksia tämä muuten herättää? Kerro ajatuksesi kommenteissa.

Valinnoillasi on merkitystä

Maailman tilanne on huolestuttava. Siitä ei voi olla eri mieltä. Eurooppa on lähempänä sotaa kuin kertaakaan aiemmin toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Samalla koko maailma on lähempänä kolmatta maailmansotaa kuin koskaan aiemmin. Huolestuttavaa on myös se, että ei ole ollenkaan selvää kuka on hyvien puolella. Vaikka sotaan ei jouduttaisikaan, niin tilanne ei ole häävi muutenkaan. Lyhytnäköinen voittojen tavoittelu, ja sen aiheuttama planeetan moniulotteinen tuhoaminen jatkaa kiihtymistään. Köyhyys lisääntyy ja rikkaudet kasaantuvat yhä harvenevalle joukolle. Olemmeko liian pitkällä? Onko ihmiskunta sinetöinyt oman kohtalonsa ja tulee vetämään maton itsensä alta? 

Meillä voisi olla kaikki

Huomaan usein ajattelevani, miten maailma toimisi ilman rahan sanelemaa valtaa. Meillä, ihmiskuntana ja globaalina kokonaisuutena on mahdollisuus

• Ruokkia jokainen ihminen
• Tarjota koti jokaiselle ihmiselle
• Tarjota koulutus jokaiselle ihmiselle
• Tehdä valintoja, jotka hyödyttävät ihmiskuntaa kokonaisuutena

Miksi emme tee näin nyt?

• Nälkäisten ruokkiminen ei tuota rahaa kenellekään
• Kotien rakentaminen köyhille ei tuota rahaa kenellekään
• Kaikkien kouluttaminen, sen lisäksi että se ei tuota rahaa, tarkoittaa myös riistettävän kansanosan pienenemistä. Koulutus lisää mahdollisuuksia ja taitoa kyseenalaistaa vallitseva maailman tila ja nähdä mahdollisuuksia oman todellisuuden ulkopuolella.

Yksinkertaistaminen on helppoa, ja edellisten väitteiden kumoamiseen löytyy vakuuttaviakin argumentteja. Kaikki maailman ongelmat eivät johdu markkinataloudesta, eivätkä kaikki markkinatalouden ongelmat esiinny pelkästään markkinataloudessa. Markkinatalous yhteiskuntajärjestelmänä on kuitenkin suunniteltu palvelemaan niitä, jotka suoraan tai epäsuorasti ajavat omaa etuaan muiden kustannuksella. Se perustuu keinotekoisesti luotuun niukkuuteen, josta ihmiset taistelevat keskenään. Kaikkine heikkouksineen se kuitenkin on järjestelmä, joka tällä hetkellä tuo meille myös kehitystä ja osalle ihmisistä myös parempaa huomista. Jotain on kuitenkin tehtävä, sillä maapallon rajalliset resurssit eivät riitä tyydyttämään kasvavan väestön rajattomia tarpeita.

Mitä väliä millään enää on?

Universumi on meidän näkökulmasta ääretön. Universumien määrä, ainakin teoriassa on ääretön. Meidän planeettamme, jonka uskomme tällä hetkellä olevan ainut elämää ylläpitävä kappale koko äärettömässä universumissamme, on yhtä harvinainen kuin hiekanjyvä meren rannalla. Ei edes pisara meressä, vaan vielä vähemmän, vielä pienempi, vielä merkityksemättömämpi. Tässä mittakaavassa on aivan sama mitä meille lajina, miljoonille eläimille, luonnolle, ja koko pallolle tapahtuu. Miksi yrittäisimme tehdä elämästä parempaa itsellemme ja ennen kaikkea toisillemme? Jollain aikahorisontilla meidän elomme täällä päättyy joka tapauksessa. Harva ihminen elää yli sataa vuotta, harva valtakunta kestää yli tuhatta. Ihminen on lajina parisataatuhatta vuotta vanha, elämä ehkä puoli miljardia vuotta ja planeetta sen nelisen miljardia. Jos tuhoamme itsemme nyt, se mitä luonnosta on jäänyt jäljelle ottaa vallan. Miljoonien vuosien kuluessa ehkä joku toinen laji nousee maailman valtiaaksi ja aloittaa saman shown uudelleen. Meidän toilailumme hyvässä tai pahassa ei siinä vaiheessa ole kenenkään tiedossa tai muistissa. Ei edes se, että hetken aikaa loimme merkittävän määrän lisäarvoa osakkeenomistajille.

Ihminen on lajina kehittynyt evoluution yläpuolelle. Ihmisellä on valta muokata ympäristöään ennennäkemättömällä laajuudella ja voimalla. Ihminen on antanut itselleen rajattoman oikeuden ajaa omaa etuaan. Kuten hämähäkkimies asian ilmaisi, suuren vallan myötä tulee suuri vastuu. Ainakin siis pitäisi tulla. Tällä hetkellä ihmistä kiinnostaa vain tuo valta. Se, että voimme tehdä jotain, ei tarkoita että meidän pitäisi tehdä niin. Vaikka voimmekin hakata sademetsät selluteollisuudelle ja että voimme padota kaikki joet energiateollisuudelle, ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi tehdä niin. Vaikka isossa kuvassa olemme hiekanjyvää pienempi ja silmänräpäystä lyhyempi valonvälähdys äärettömässä tilassa ja ajassa, meillä on vastuu siitä mitä hallitsemme. Meillä on ainoana lajina vastuu planeetastamme. 

Miten tämä liittyy talouskuntoon?

Talouskunnon missiona on auttaa ihmisiä oman talouden hallinnassa. Oman talouden hallinta pitää sisällään ajatuksen rahan käytön hallinnasta. On huomattavasti helpompaa nostaa omaa varallisuuttaan menoja leikkaamalla, kuin tuloja kasvattamalla. Menojen leikkaaminen on helpompaa kun ymmärtää omien ratkaisujensa merkityksen ja vaikutuksen. Tämän artikkelin yhtenä tavoitteena on auttaa sinua kyseenalaistamaan omia ostopäätöksiäsi ja valintojasi, ja sitä kautta vähentämään kulutustasi.

Mitä yksi ihminen voi tehdä?

Kaikki tämä voi tuntua suurelta, liian suurelta. Suuren maailman edessä voi yksi ihminen tuntee itsensä voimattomaksi. On helppo ajatella, että asioille ei voi mitään ja on siksi parempi ummistaa silmänsä, ja yrittää porskuttaa päivästä toiseen. Raha on valtaa ja rahan käyttö on vallan käyttöä. Samoin rahan käyttämättömyys on vallan käyttöä. Rahan käytöllä tuet niitä arvoja, joita ostamasi tuote tai palvelu edustavat. Tässä muutama konkreeettinen asia, mitä sinä voit yksilönä tehdä maapallon, luonnon, ja ihmisten hyväksi:

• Kuluta vähemmän ja viisaammin
• Osta vain mitä tarvitset. Tarpeettomien tavaroiden hankkiminen lisää tarvetta tuotannon kasvattamiselle, ja lisää raaka-aineiden kysyntää ja jätteen määrää.
• Osta laatua määrän sijasta. Laadukkaat tuotteet kestävät pitempään, ja niitä on mahdollisuus korjata. 
• Kierrätä, korjaa ja käytä uudelleen. Käytä tuotetta sen käyttötarkoituksessa mahdollisimman pitkään. Korjaa se mahdollisuuksien mukaan. Keksi korjauskelvottomalle tuotteelle toinen käyttötarkoitus. 

• Käytä paikallisten yritysten ja/tai eettisesti toimivien yritysten tuotteita ja palveluita
• Ostamalla lähituottajan tuotteita suuryritysten tuotteiden sijasta, tuet paikallista toimijaa, lyhyiä toimitusketjuja ja voit olla melko varma tuotteen tai palvelun taustoista.
• Tutki yritysten toimintaa. Yritä selvittää miten yritys suhtautuu vastuullisuuteen ihmistä ja luontoa kohtaan. Yritä päästä virallisten ESG-raporttien taakse ja selvitä toimintaa eri lähteistä.

• Ajattele rahaa ja sijoituksia uudelleen
• Vältä tarpeetonta velkaa. Yhteiskunta on riippuvainen velasta ja koroista. Velan vähentäminen antaa sinulle mahdollisuuden hallita omaa elämääsi paremmin.
• Tutki sijoituskohteiden, esimerkiksi rahastojen rakennetta ja sijoituskohteita. Vastuulliset rahastot ja yritykset eivät ole aina niin vastuullisia kuin antavat ymmärtää

• Vähennä energiankulutusta ja resurssien käyttöä
• Käytä vähemmän sähköä ja polttoaineita. Kulje pyörällä tai julkisilla oman auton sijasta. Vähennä lämpötilaa asunnostasi. 
• Vähennä veden kulutusta. Vaikka Suomessa onkin ehkä maailman paras hanavesi, ja sitä on riittävästi, on tärkeä ottaa tämäkin mukaan osaksi ajatusmaailmaa

• Vaikuta poliittisesti
• Äänestä arvojesi puolesta. Äänestä ihmisiä ja puolueita, jotka ajavat sinulle tärkeitä arvoja.
• Tue läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Vaadi vastuunottoa yhteiskunnassa toimivilta yrityksiltä ja myös yksilöiltä.
• Keskustele, valista, jaa näkemyksiä. Tietoisuus vaikuttaa toimintaan ja keskustelun avulla lisäät myös omaa tietoisuuttasi. 

• Rakenna vastuullisuutta ympärillesi
• Kasvata oma ruokasi mahdollisuuksien mukaan.
• Kehitä taitoja ja osaamistasi. Opettele korjaamaan asioita, ruuanlaittoa, erätaitoja (sienet, marjat, luonnon raaka-aineet).
• Verkostoidu. Yhteisöt ovat yksiöitä voimakkaampia myös tässä

Muista myös se, että sinun ei tarvitse korjata kaikkea. Sinun ei tarvitse tehdä kaikkia muutoksia omaan elämääsi, eikä varsinkaan heti. Tee joitain, aloita jostain, reflektoi omaa toimintaasi ja tee oikeita valintoja, yksi kerrallaan.

Olet tervetullut mukaan keskusteluun. Kerro kommenttiosiossa omat tuntemuksesi maailman tilasta. Näetkö että sinulla on mahdollisuus vaikuttaa paikallisesti ja globaalisti omien valitojesi kautta? 

Tuukka, Talouskuntovalmentaja

Tee hyvästä helppoa ja huonosta vaikeaa

 Tee hyvät asiat helpoiksi ja huonot vaikeiksi

Oletko koskaan miettinyt, miksi jotkut asiat tuntuvat niin vaikeilta toteuttaa, vaikka tiedät niiden olevan hyväksi sinulle? Tai oletko miettinyt, miksi jotkut huonot tavat tuntuvat lähes automaattisilta? Syynä on usein ympäristömme ja se, miten olemme rakentaneet arkemme. Usein perustelemme valintoja järjellä, vaikka on selvää, että suurin osa valinnoistamme ei ole tietoisia päätöksiä, vaan ne perustuvat siihen, mikä on helpointa ja vaivattominta. Siksi yksi tehokkaimmista nikseistä on "huijata itseään" tekemällä hyödylliset asiat helpoiksi ja haitalliset asioista mahdollisimman vaikeiksi.

Ympäristön vaikutus päätöksiimme

Käyttäytymistieteilijät Richard Thaler ja Cass Sunstein esittelevät kirjassaan Nudge (2008) käsitteen "valinnan arkkitehtuuri". Tämän periaatteen mukaan voimme ohjata itseämme ja muita parempiin päätöksiin muokkaamalla ympäristöämme ilman, että valinnanvapautta rajoitetaan. Esimerkiksi terveellisemmän ruokavalion omaksuminen on paljon helpompaa, jos terveelliset vaihtoehdot ovat helposti saatavilla ja epäterveelliset ruoat piilossa. Jos pöydällä on tarjolla sipsipussi ja jääkaapissa on omena, kumman uskot tarttuvan syötäväksi?

Lisäksi tutkimukset osoittavat, että tahdonvoima on rajallinen resurssi. Psykologi Roy Baumeisterin tutkimukset ovat havainneet, että päivän aikana tehtävät päätökset kuluttavat tahdonvoimaa (ego depletion), mikä tekee iltaan mennessä itsekurista heikompaa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos hyvät valinnat vaativat liikaa ponnistelua, ne jäävät helposti tekemättä.

Tee hyvät asiat helpoiksi

Jos haluat lisätä jotain hyvää elämääsi, tee siitä mahdollisimman vaivatonta. Tässä muutamia tapoja:

• Liikunta: Laita treenivaatteet esille jo edellisenä iltana tai valitse kuntosali, joka on mahdollisimman lähellä.

• Ruokavalio: Pidä hedelmät ja vihannekset helposti saatavilla, esimerkiksi pöydällä tai silmien korkeudella jääkaapissa.

• Raha-asiat: Automatisoi säästäminen ja laskujen maksaminen, jotta hyvät taloudelliset päätökset eivät jää kiireessä tekemättä.

• Oppiminen ja itsensä kehittäminen: Jätä kirja näkyvälle paikalle tai yhdistä opiskeluun liittyvä tapa johonkin olemassa olevaan rutiiniin.

Tee huonot asiat vaikeiksi

Jos haluat vähentää haitallisia tapoja, lisää niihin liittyvää kitkaa:

• Liiallinen somenkäyttö: Poista some-sovellukset puhelimestasi tai aseta niille aikarajat.

• Ruokavalio: Älä osta herkkuja kotiin tai pidä niitä hankalasti saatavilla.

• Impulssiostokset: Poista tallennetut maksutiedot verkkokaupoista, jolloin ostaminen vaatii ylimääräistä vaivannäköä. 

• Ajanhallinta: Tunnista mihin aikasi valuu hukkaan, ja tee siitä vaikeaa. Laita telkkarin kaukosäädin piiloon laatikkoon ja ota vaikka paristot pois. 

Yksinkertaiset muutokset, suuret vaikutukset

James Clearin kirjassa Atomic Habits (2018) korostetaan, että parhaat tavat syntyvät, kun ne ovat näkyviä, houkuttelevia, helppoja ja palkitsevia. Samoin huonot tavat vähenevät, kun ne ovat näkymättömiä, epämiellyttäviä, vaikeita ja epätyydyttäviä.

Itse käytän näitä periaatteita rahan suhteen automatisoimalla tilisiirrot säästötileille ja sijoituksiin aina tilipäivänä. Silloin säästöt ja sijoitukset hoituvat ilman omaa aktiivista työtä ja huomaamatta. Samoin hyväksyn saapuneet e-laskut menemään aina tilipäivänä, vaikka eräpäivään olisikin vielä pitkällä.

Minkä hyvän tavan haluaisit lisätä elämääsi ja minkä huonon tavan haluaisit pois?

Tuukka, talouskuntovalmentaja

Inflaatio

Olipa kerran maajussi, jolla oli maailman kaunein ja hurmaavin porsas. Porsas sai joka päivä samalla rahamäärällä ruokaa ja sen paino pysyi aina samana. Jonkin ajan kuluttua maajussi huomasi, että possu alkoi laihtua. Miten tämä oli mahdollista? Possulle ostettiin aina samalla rahalla ruokaa ja se söi aina kaiken ruuan? Maajussi kutsui hädissään eläinlääkärin katsomaan possua. Diagnoosi oli huolestuttava. Possu kärsi inflaatiosta. Vaikka ruokaa ostettiin joka päivä samalla rahalla, sitä sai jatkuvasti vähemmän ja vähemmän.

Mikä ihmeen inflaatio?

Wikipedia määrittelee termin näin: 

"Inflaatio tarkoittaa yleisen hintatason nousua. Samalla rahan reaalinen arvo heikkenee, koska samalla rahamäärällä saa hintojen nousun jälkeen vähemmän tuotteita ja palveluita. Myös rahamääräiset säästöt menettävät arvoaan."

Vaikka maajussi syötti possuaan joka päivä samalla rahalla, se ei pitänyt enää possua samassa kunnossa. Maajussin olisi pitänyt käyttää jatkuvasti enemmän rahaa ruokaan niin, että ruoan määrä olisi pysynyt samana. Tämähän tarkoitti sitä, että joulun lähestyessä, kun possu päätyisi kinkuksi, tulisi kinkusta pyytää enemmän rahaa kuin edellisenä vuonna. 

Inflaatio tarkoittaa siis hintojen nousua, kun olet ostamassa tuotteita tai palveluita. Mitä jos vaan haluat pitää rahasi säästöpossussa, ilman mitään aikomusta ostaa mitään koskaan?  Satanen possussa on satanen possussa vuosienkin päästä, eikö niin? No onhan se, mutta se satanen ei ole ostovoimaltaan enää niin arvokas, kun se oli talletushetkellä. Inflaatio syö rahan arvoa.

Historiallinen inflaatio Suomessa - elinkusannusindeksi

Elinkustannusindeksi kuvaa kotitalouksien elinkustannusten muutosta ajan myötä. Se mittaa tavaroiden ja palveluiden hinnan kehitystä suhteessa perusvuoteen, jolle on annettu arvoksi 100. Jos toisen vuoden arvo on vaikka 150, se tarkoittaa, että elinkustannukset ovat nousseet 50 % perusvuodesta. Elinkustannusindeksiä käytetään yleisesti esimerkiksi vuokrasopimusten ja eläkkeiden tarkistamiseen ja yleisen hintatason seurantaan.

Viimeisen reilun 70 vuoden aikana hinnat ovat noin 23-kertaistuneet. Asia mikä maksoi 100 euroa vuonna 1952, maksoi ~2300 euroa vuonna 2024. 

Viimeisen 25 vuoden aikana inflaatio on nostanut hintoja yli 50 %. Vuonna 2000, 100 euroa maksanut asia maksoi vuonna 2024 noin 155 euroa. Muutaman viime vuonna inflaatio on ollut huimaa ja hintojen nousu ollut todella suurta. Inflaatio ei tietenkään koske kaikkia tuotteita ja palveluita samalla tavalla ja samalla suuruudella. 

Ostovoima

Ostovoima mittaa sitä miten inflaation ja ansiotason muutos yhdessä vaikuttavat "oikeasti". Jos inflaatio nousee samaa tahtia tulotason kanssa, niin ostovoima pysyy samana. 

Tilastokeskuksen grafiikasta näkyy, että ansiotaso on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 20 %. Ostovoima, eli reaaliansio on ollut huipussaan vuoden 2021 aikana, ja heikoimmillaan vuoden 2023 aikana. Tällä hetkellä reaaliansio on samalla tasolla vuoden 2015 kanssa. 

Miten tämä minuun vaikuttaa ja voinko tehdä jotain?

Hintojen nousu vaikuttaa eniten pienituloisiin. Jos rahasta on pulaa ja ostoksia joutuu miettimään tarkasti, niin inflaatio tekee siitä vielä vaikeampaa. Pienituloisilla ei myöskään ole enää mahdollisuutta leikata omaa kulutustaan. Toisessa ääripäässä olevien rikkaiden ei tarvitse välittää maksaako banaani 1,50 vai 1,80 kilolta tai nouseeko julkisen liikenteen kuukausilipun hinta vitosella. 

Jos sinulla on säästöjä, voit suojata ne inflaatiolta sijoittamalla haluaamsi kohteeseen. Talletustileiltä saa tällä hetkellä noin 2 % tuoton, eli se ehkä juuri ja juuri kattaa inflaation aiheuttaman arvon laskun. Rahoille pitää siis saada suurempi tuotto kuin inflaatio on. Voit myös vähentää kulutustasi, jos taloudellinen tilanteesi sen sallii. Voit ostaa vähemmän tuotteita ja palveluita, jolloin voit säästää ja sijoittaa enemmän. Yksittäisen ihmisen toiminta ei tässäkään asiassa vaikuta kokonaisuuteen juurikaan. Kysynnän kasvu kuitenkin nostaa hintoja, eli aiheuttaa inflaatiota. Jos kysyntä laskee, tuotteen hinta laskee. 

Monissa tuotteissa on näkynyt myös piilotettua hintojen nousua, shrinkflaatiota. Se tarkoittaa sitä, että vaikka tuotteen hinta pysyy samana, sisältöä on vähemmän. Sisältö voi myös muuttua koostumukseltaan halvemmaksi tuottaa. 

Miten inflaatio vaikuttaa sinuun? Suojaudutko inflaatiolta sijoittamalla? Onko sinulla varaa pienentää kulutustasi? Kerro kommenteissa omat kokemuksesi ja ajatuksesi.

Tuukka, talouskuntovalmentaja

Oma talouskunto - tammikuu 2025

Seuraan omaa talouttani herkeämättä ja vailla armoa. Jokainen tilitapahtuma päätyy Excel-taulukkoon, jossa se luokitellaan analyysiä varten. Kuukauden ensimmäisenä päivänä olen täynnä intoa ja jännitystä, kun teen edellisen kuun tilinpäätöksen. Oman talouskunnon selvittäminen on tärkeä osa taloudellisen ja myös henkisen hyvinvoinnin takia. Avoimuuden ja uskottavuuden takia esitän oman talouteni euromääräisinä lukuina kerran kuukaudessa ja mahdollisesti koosteena kvartaali- ja vuositasolla.

Tulot ja menot - tammikuu 2025

Peruskuukausipalkkani on selkeästi alle Suomalaisen mediaanipalkan, joka on 3289 euroa kuukaudessa. Oma palkkani pitää sisällään peruspalkan 2586,00 euroa, sekä ilta- ja viikonloppulisät ja ylityöt. Tällä kertaa verojen jälkeen nettopalkkani oli 2309,26 euroa. Muita tuloja sain irtaimiston vuokrauksesta, 86 euroa. Tästä maksetaan tulevaisuudessa vielä pääomatulovero 30 %. Tuloihin merkitty myynti ei ole veronalaista tuloa, vaan irtaimiston myynnistä saatua tuloa. Tämän voisi merkitä myös irtaimistoon positiviisena, jolloin uuden irtaimiston osto näkyisi vähennettynä vanhan myynnillä. 

Tulot ei sisällä sijoitusasunnosta tulevaa tuottoa, mutta siitä kertyneet tulot on mukana varallisuudessa talletukset ja käteinen - ryhmässä. Myöskään sijoitusasunnon kuluja ei ole laskelmassa. 

Suurin menoryhmä omassa taloudessani on asuminen. Siihen kuuluu asuntolainan lyhennys ja yhtiövastike. Asun (liian) leveästi omistamassani luhtitalokolmiossa yksin. Asumisen kuluja voisin pienentää merkittävästi hankkimalla halvan vanhemman velattoman kerrostaloasunnon. Silloin asumisen kustannukseni olisivat vain yhtiövastikkeen verran, eli noin 200 euroa kuukaudessa.

Kuukausittaiset ruokamenoni ovat noin 300 euroa. Tämä sisältää ravintolaruokailua ehkä 30 euron arvosta kuukausittain. Tästä puuttuu ehkä 20 euron summa, joka vähenee suoraan nettopalkasta jos käytän työnantajan tarjoamaa etua. Ruokamenoihin sisältyy myös kaikki kodin kulutustarvikkeet, kuten pesuaineet, talouspaperit ja muut sellaiset.

Sijoitan tällä hetkellä rahastoihin noin 220 euroa kuukaudessa. Se on noin 10 % nettopalkasta. Jos kuukausittaiset tuloni olisivat suuremmat, se erotus päätyisi tänne, eikä esimerkiksi uuden irtaimiston hankintaan tai muuhun shoppailuun.

Luottokortti on huono kategoria, ja se tulisi purkaa osiin sisältönsä mukaan. Näin tuleekin tapahtumaan jatkossa. 

LVIS sisältää netti-, puhelin- ja sähkömenot. Vesilasku sisältyy yhtiövastikkeeseen.

Varallisuus - 1.2.2025

Suurin osa varallisuudestani on asunto-osakkeissa. Nämä olen perustellusti arvioinut yhteensä 191000 euron arvoisiksi. Asunto-osakkeille en ole laskenut aiemmin arvonnousua, koska markkina on ollut aika jäissä ja loppujen lopuksi kohteen arvon määrittelee juuri siihen kohdistuva kysyntä. Tästä eteenpäin lasken asunto-osakkeille 1 % vuosittaisen arvonnousun. Rahastoissa ja osakkeissa on 83168,00 euroa ja tilivaroissa 8118,99 euroa. Tilivarat pitävät sisällään myös sijoitusasunnosta kertyneet varat. Näistä 327,34 euroa on vielä maksamattomia tuloveroja. 

Velat - 1.2.2025

Velat koostuvat asuntolainasta 91777,88 euroa ja sijoitusasuntolainasta 29039,12 euroa , yhteensä 120817,00 euroa. Maksoin tammikuussa reilun viiden tuhannen euron opintolainan pois. Näin sain keskitettyä asiointini yhteen pankkiin ja säästän kuukausittain toistakymppiä palvelumaksuissa, lainanhoitokuluissa ja koroissa.

Nettovarallisuus - 1.2.2025

Varat vähennettynä veloilla, eli nettovarallisuus helmikuun 1. 2025 on siis 161469,99 euroa. Kasvua kuukauden takaisesta 4793,07 euroa. Suurin osa kasvusta on tullut rahastosalkun arvonnoususta. 

Talousennuste - 2025

Oman talouden ja varallisuuteni ennustamiseen liittyy useita muuttujia, joita joudun jopa arvailemaan. Suurimmat näistä ovat osakemarkkinat ja asuntomarkkinat. Rahastoista on perusteltua olettaa keskimäärin ehkä 8 % vuosittaista arvonnousua. Pari viime vuotta ovat olleet huimia, ja oman salkun tuotto on huidellut jossain 20 % paremmalla puolella. Se ei jatku ikuisesti ja ilmassa (Yhdysvalloissa) onkin merkkejä siitä, että osakkeet ovat ylihintaisia ja että korjausliike on tulossa. Markkinat ympäri maailmaa korreloivat vahvasti Yhdysvaltojen markkinan kanssa. Hajauttaminen eri tavoilla pienentää tätä riskiä. 

Olen kuluvalle vuodelle arvioinut salkun kasvuksi 10 %  ja siihen päälle kuukausittaiset sijoitukset, joten vuoden lopussa salkun arvon uskon olevan 92648,79 euroa. 

Asunto-osakkeille laitan yhden prosentin vuosittaisen arvonnousun. Markkinat ovat lämpenemässä ja kysyntä lisääntyy kesää kohti. Asunto-osakkeitteni arvon uskon olevan vuoden lopussa 192750 euroa.

Tilivarat ja lyhytaikaiset korkosijoitukset kasvatan vuoden loppuun mennessä 10000 euroon likviditeetin säilyttämiseksi. Kun 10000 euroa on kasassa, kasvatan rahastosijoituksiin menevää osuutta. 

Velkoja maksan nykyisten maksuohjelmien mukaisesti niin, että vuoden lopussa velkani ovat 116800 euroa. Tähän vaikuttaa euribor -korkojen muutokset, sillä molemmat lainani ovat annuiteettilainoja.

Näiden ennusteiden pohjalta nettovarallisuuteen vuoden lopussa on 175600 euroa.

Pohdintaa

Omien talous- ja varallisuus- (velkaisuus-) tietojen jakaminen julkisesti on minulle uutta. Itse kannustan kaikkia taloudelliseen avoimuuteen, sillä se lisää ymmärrystä, osaamista ja tahtoa kehittyä taloudellisesti parempaan suuntaan. Talouskunnon olemassaolon tarkoitus on tarjota ajatuksia ja konkreettisia oppeja oman talouden haltuunottoon ja avoimuus tukee sitä päämäärää.

Mitä sinä ajattelet toisten raha-asioista? Oletko itse avoin omista raha-asioistasi? Mitä ajatuksia tämä muuten herättää? Kerro ajatuksesi kommenteissa.